Digitaalisessa casino-palvelussa https://roobet.ee/ game voi edellyttää käyttäjän iän todentamista ennen pääsyä palveluun. Euroopan unionissa tätä prosessia kehitetään parhaillaan tavalla, jossa käyttäjän ei välttämättä tarvitse luovuttaa koko henkilötunnistettaan. EU:n vuoden 2026 ikätodennusmallissa käyttäjä voi osoittaa esimerkiksi olevansa yli 18-vuotias ilman, että tarkistajalle tarvitsee välittää täydellistä syntymäaikaa tai muuta ylimääräistä henkilötietoa. EU:n mukaan noin 23 miljoonaa säännöllisesti verkossa pelaavaa henkilöä tarvitsee ikätodennusta. Perinteisessä mallissa käyttäjää voidaan pyytää lähettämään henkilöllisyystodistus ja joskus myös kasvokuva. Digitaalinen ikätodennus pyrkii erottamaan toisistaan henkilön tunnistamisen ja pelkän ikärajan todistamisen. Tämä on merkittävä ero yksityisyyden kannalta. EU:n ratkaisussa käytetään valikoivaa tiedonluovutusta, jolloin palvelulle voidaan välittää vain tieto siitä, että käyttäjä ylittää vaaditun ikärajan. Teknologia-asiantuntijat pitävät tätä lähestymistapaa kiinnostavana, koska tarpeettoman henkilötiedon määrä voi pienentyä.Käyttäjien kokemukset osoittavat kuitenkin, että tekninen ratkaisu ei yksin ratkaise luottamuksen ongelmaa. Ison-Britannian vuoden 2026 tutkimuksessa 23 % vastaajista ilmoitti todentaneensa henkilöllisyytensä digitaalisesti verkkopelaamiseen tai rahapelaamiseen liittyvässä palvelussa. Aiemmassa tutkimuksessa 16 % kyseisen käyttötavan käyttäjistä kertoi olleensa epävarma siitä, miten heidän yksityisyyttään suojataan, ja 14 % piti palvelua monimutkaisena. Asiantuntijoiden mukaan juuri nämä kohdat ratkaisevat sen, kokeeko käyttäjä todentamisen turvalliseksi vai tarpeettoman raskaaksi. Redditissä mielipiteet ovat hyvin erilaisia. Osa käyttäjistä pitää henkilöllisyyden tarkistamista normaalina turvallisuustoimenpiteenä, kun taas toiset vastustavat passin tai henkilökortin lähettämistä ja kyseenalaistavat sen, kuinka paljon tietoa palvelu todella tarvitsee. Tuoreissa keskusteluissa käyttäjät ovat nostaneet esiin erityisesti tilanteet, joissa lisätarkistus alkaa vasta kotiutusyrityksen jälkeen. Tällaisissa tapauksissa suurin ongelma ei välttämättä ole itse todentaminen, vaan epäselvä viestintä siitä, miksi tarkistus tehdään ja kuinka kauan se kestää.